Hartsi hydrauliöljyssä – miksi se syntyy, miten sen tunnistaa ja miten se saadaan hallintaan

Hartsi tarkoittaa käytännössä öljyn hapettumisen ja ikääntymisen sivutuotteista syntyviä erittäin hienojakoisia epäpuhtauksia ja lakkamaisia kerrostumia. Ne voivat häiritä hydrauliikan toimintaa jo silloin, kun niitä on öljyssä vain vähän. 

Hartsi voi olla osittain liuenneena ja osittain kiinteinä hiukkasina. Siksi pelkkä perinteinen suodatus ei aina riitä, ja ongelma voi näkyä esimerkiksi venttiilien ja säätölaitteiden takerteluna tai epätasaisena toimintana.

Mikä hartsi oikeastaan on?

Varnish eli hartsi on kiinteä tai puolikiinteä kerrostuma, joka syntyy, kun öljy vanhenee. Taustalla on yleensä hapettuminen, jota lämpö, kuormitus ja öljyn kunnon heikkeneminen kiihdyttävät. Hartsi ei aina näy silmälle: sitä voi olla pitkään piilossa liuenneessa muodossa, ja vasta myöhemmin se alkaa saostua ja tarttua järjestelmän pinnoille. 

Miksi hartsia syntyy öljyyn?

Hartsi liittyy usein öljyn ylikuormittumiseen käyttöolosuhteissa. Tyypillisiä syitä ovat: 

  • korkeat lämpötilat ja lämpöpiikit, jotka kiihdyttävät hapettumista 

  • öljyn ikääntyminen ja hapettumistuotteiden kertyminen 

  • järjestelmän sähköstaattinen purkaus (ESD) tai muut olosuhteet, jotka hajottavat öljyä ja lisäaineita 

  • vesi, ilma ja epäpuhtaudet, jotka pahentavat reaktioita ja nopeuttavat saostumien muodostumista 

Luotettavuuskeskeisen voiteluhuollon (RCL) näkökulmasta tärkeintä on tunnistaa, mikä näistä tekijöistä on juurisyy – muuten hartsia syntyy lisää, vaikka öljyä puhdistettaisiin. 

Miten hartsi näyttäytyy kunnossapidon arjessa?

Hartsi huomataan usein vasta, kun: 

  • venttiilit alkavat takerrella tai reagoida viiveellä 

  • säätö muuttuu epävakaaksi 

  • suodattimet kuormittuvat tavallista nopeammin 

  • lämpötilat nousevat ja järjestelmästä tulee herkempi häiriöille 

Hartsi on tunnettu ongelma erityisesti tarkkuutta vaativissa järjestelmissä. Siksi sen hallintaan toimii parhaiten kunnon mukaan ohjattu, ennakoiva voiteluhuolto: kalenteripohjainen öljynvaihto tai “varmuuden vuoksi” tehty lisäys harvoin poistaa juurisyytä. 

Miten hartsin voi tunnistaa luotettavasti?

Hartsi voi olla täysin liuenneena, mikroskooppisen hienojakoisena tai jo saostuneena kerrostumana. Osa siitä on niin pientä – submikronista – eikä perinteinen partikkelilaskenta (ISO 4406) sitä havaitse. Siksi yksittäinen perusmittaus voi jäädä vajaaksi. Gravimetrinen puhtausanalyysi (ISO 4405) hartsin erotuksella ja mikroskooppitarkastelu auttavat tunnistamaan kiinteitä ja hartsimaisia saostumia, mutta öljyn vanhenemista on seurattava myös kemiallisesti. Hartsiintumisen alkaessa hapettumisen määrä kasvaa (FTIR), happoluku nousee (TAN) ja lisäaineiden suojaava vaikutus vähenee. 

Olennaista ei ole yksittäinen arvo, vaan trendi: sama näytteenottopiste, sama rytmi ja tulosten tarkastelu suhteessa käyttölämpötiloihin ja järjestelmän käyttäytymiseen. 

Case: Paalipuristimen hydrauliöljyn hartsiongelma hallintaan

Ongelma
Paalipuristimen hydrauliöljyssä havaittiin rutiinianalyysissa hartsia. 

Lähtötilanne ja analyysi
Öljylle tehtiin: 

  • ISO 4405 -gravimetrinen puhtausanalyysi 

  • mikroskooppitarkastelu 

Gravimetrisen analyysin tulos oli yli 6,8 mg/100 ml. Hydrauliöljyissä ohjearvona pidetään usein alle 1,0 mg/100 ml. Mikroskooppitarkastelussa havaittiin öljyyn liuennutta ja kiteytynyttä hartsia sekä palamistuotteita, ja lisäksi vähäinen määrä kirkasta metallia.

membran hartsia öljyssä

Membranin mikroskooppitarkastelussa havaittiin öljyyn liuennutta ja kiteytynyttä hartsia sekä palamistuotteita, ja lisäksi vähäinen määrä kirkasta metallia.

Ratkaisu
Kohteeseen asennettiin Kleentek ELC -sarjan sähköstaattinen öljynpuhdistin, jonka toimintaperiaate perustuu öljyssä olevien hienojakoisten ja polaaristen epäpuhtauksien (kuten hapettumistuotteiden ja hartsien) erottamiseen sähköstaattisen kentän avulla.

Tulos
Puhdistuksen jälkeen gravimetrinen ISO 4405 -puhtaus parani tasolle: < 0,5 mg epäpuhtauksia / 100 ml. Käytännön hyöty on selkeä: kun epäpuhtauskuorma saadaan takaisin tavoitealueelle ja seuranta vakiinnutetaan, hydrauliikan toimintavarmuuden riskit pienenevät ja öljyn käyttöikää voidaan pidentää hallitummin.

Hartsin hallinta on ennakointia, ei ensiapua

Hartsi ei yleensä synny sattumalta, vaan olosuhteista. Toimiva malli on yksinkertainen: 

  1. Tunnista riski analytiikalla ja havainnoilla

  2. Valitse kohteeseen sopiva puhdistus- ja hallintamenetelmä 

  3. Varmista tulos ennen–jälkeen-näytteillä ja trendiseurannalla 

  4. Poista juurisyy (lämpökuorma, ilma/vesi, ESD, epäpuhtauslähteet, väärä voiteluaine), jotta ongelma ei uusiudu 

Jos on kohde, jossa lämpötilat ovat korkeita tai vaihtelevat voimakkaasti, näytteissä näkyy hartsia tai saostumia tai hydrauliikka muuttuu herkäksi ilman selvää syytä, järkevin reitti on usein tämä: tunnista analytiikan avulla, puhdista oikein ja todenna tulos – ja tee siitä pysyvä osa ennakoivaa voiteluhuoltoa. 


Blogin takana on Lubehousen käyttövarmuusasiantuntija Timo Iivonen. Hänellä on laaja kokemus voitelutekniikasta ja toimii myös asiantuntijajäsenenä Promaint-kunnossapitoyhdistyksen voiteluteknisen toimikunnan jäsenenä.

Haluatko vaihtaa ajatuksia voiteluhuollosta? Ota yhteyttä!

Timo Iivonen

+358 50 409 2688
timo.iivonen@lubehouse.fi
LinkedIn


Seuraava
Seuraava

Voiteluaineiden kierrätys ja regenerointi – miksi käytetty öljy on liian arvokasta jätteeksi?